kotiliesi

tiistai 19. kesäkuuta 2018

Cafekierros: Pyynikin näkötornin kahvila

Viime viikolla Tamperelaisessa oli juttu Tampereen parhaasta kahvilasta, jonka lukijat olivat saaneet äänestää. Voitto taisi osua jo kolmantena vuonna peräkkäin Pyynikin näkötornin kahvilalle ja tästä inspiroituneena suuntasimme tänään nauttimaan Kanelitytön ja omien lasteni kanssa ne Tampereen parhaat munkit Pyynikille. Näkötornin kahvila luottaa tähän yhteen tuotteeseen, joten kakkujen perässä kannattaa suunnata jonnekin ihan muualle, mutta munkin perässä ainoa oikea paikka on Pyynikillä. Ensipuraisu sen jo taas kertoi, että kyllä... tältä sen munkin kuuluu maistua, eikä miltään muulta. Suut sokerissa nautimme munkit kera kahvin ja limpparin ja pöydälle jääneet sokerin murut kertoivat vain onnellisista munkin syöjistä. 


















Luonnon kaipaama sade saapui sitten täksi päiväksi, jonka johdosta nautimme munkit sisällä, mutta kauniina aurinkoisena päivänä munkit kannattaa nauttia ulkona terassilla. Sade ei estänyt meitä kuitenkaan käymästä näkötornissa, jonne kavuttiin tällä kertaa portaat ylös. Huipulla ei kauaa viihdytty. Lapsia alkoi korkealla oleminen hieman pelottaa, joten pikaisen pyörähdyksen jälkeen hissillä alas turvaan. Muutaman harmaan ja sateisen kuvan ehdin räpsäistä ylhäältä ja ihailla Tampereen upeita maisemia. 





Tamperelaisen äänestyksessä oli parhaiden joukkoon sijoittunut muitakin kahviloita, joissa olemme jo cafekierroksen aikana ehtineet käymään, mutta esimerkiksi toiseksi sijoittunut Amurin helmi on vielä kummallakin kokematta, joten voi olla, että sinne suuntaamme seuraavaksi. 

tiistai 12. kesäkuuta 2018

Cafekierros: Café Hinttala Nokialla

Cafekierros jatkui ja seuranani olivat tällä kertaa omat rakkaat lapsukaiset. Suuntasimme oman kylän kahvilaan Café Hinttalaan, joka toimii kesäisin Hinttalan kotiseututalolla lähellä Nokian Prismaa. Pihapiirin rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta ja pihapiiriin astuessa palaakin ajassa satoja vuosia taaksepäin. Jos Tallipiha on yksi lempipaikoistani Tampereella niin Hinttala on sitä Nokialla. Joudun välillä oikein tosissani miettimään, että onko Nokialla mitään, mitä ulkopaikkakuntalaiselle haluaisin esitellä, mutta näin kesällä se ehdottomasti olisi Hinttalan pihapiiri ja kahvila. 

Kahvilan lisäksi pihapiiristä löytyy muutakin nähtävää ja museon ominaisuudessa toimivat rakennukset houkuttelevat tutustumaan myös sisätiloihin. Kesällä pihapiirissä tapahtuu muutenkin, sillä tapahtumat ja näyttelyt seuraavat toisiaan. Vierailumme aikaan pihapiirissä oli kymmenittäin ihmisiä harrastamassa Tai Chia. 

Ja museokierroksen tai harrastustunnin jälkeen on mukava poiketa kahville ja pullalle kahvilan puolelle. Tiskin takaa löytyy äiti tyttärineen jo toista kesää. Aamulla leivottu voisilmäpulla oli ihanan pehmoista ja lapset taisivat saada tällä kertaa hieman spesiaalimmat jäätelöannokset, joista löytyi vaikka mitä. Äitikin pääsi osalliseksi näistä annoksista, sen verran reilut olivat, etteivät lapset jaksaneetkaan kaikkea. Paikan päällä kannattaa ehdottomasta kuuleman mukaan maistaa suolaista fetaparsapiirakkaa ja vaniljakierrepullaa. 

Sunnuntaisin on tarjolla brunssi, jonne kannattaa varata pöytä, nimittäin tuleva sunnuntaikin oli jo lähes täyteen varattu. Brunssilta löytyy mm. tuota mainitsemaani fetaparsapiirakkaa, paria erilaista salaattia, vispipuuroa, leipiä ja makeita herkkuja. Ja hinta oli ilmoituksen mukaan vain 15€. Itsekin täytyy joku sunnuntai poiketa myös testaamaan tuo brunssi. 

Mikäli poikkeat kesällä Nokialle niin kannattaa piipahtaa Hinttalassa. 

















lauantai 9. kesäkuuta 2018

Cafekierros: Tallipihan kahvila ja Suklaapuoti

Jatkoimme Kanelitytön kanssa viime viikolla kahvilakierrostamme ja tällä kertaa päädyimme kahvittelemaan Tallipihan kahvilaan, jonka joku saattaa muistaa muutama vuosi sitten tulleesta Suomen paras leipomo-ohjelmasta. Kahvila on ihanan pieni ja suloinen sekä sisustukseltaan juuri passeli. Kahvilaan haluaa tulla ja jäädä istuskelemaan rauhakseen pidemmäksikin aikaa. Tallipiha on muutenkin yksi lempipaikoistani Tampereella. Pihapiiri henkii ihanaa vanhaa tunnelmaa ja voisin vain istuskella paikallani pihapiiriä ihaillen monta tuntia. 











Kahvilasta otimme tällä kertaa maisteluun passionjuustokakkua ja pullavanukasta, jossa maistui puolukka ja kinuski. Pullavanukas oli oikein maukas, tosin kaipasin ehkä hieman lisää kinuskin makua, mutta passionjuustokakun maku jäi hyvin vaisuksi. Kahvittelustakaan tuskin voi meidän kohdalla puhua, kun toinen joi tällä kertaa teetä ja toinen mehua. Viime kesänä maistoin paikan yhtä suosikkituotetta ja erikoisuutta, joka on valkosuklaamutakakku. Tämä on varma valinta heille, joilla on hirmuinen makeanhimo. Pienikin pala tätä kyseistä kakkua riittää meinaan minullekin, vaikka siedän hyvin makeitakin herkkuja. Kahvila on auki joka päivä ja ihana paikka etenkin näin kesällä, kun ulkonakin voi nauttia kahvilan antimista isolla terassilla.





Parasta on aina myös poiketa pihapiirin puoteihin. Hurmaavia pieniä puoteja täynnä ihania käsityöläisten tuotteita. Pakollinen vierailukohde on ainakin Tallipihan suklaapuoti, jossa on myynnissä ihastuttavia suklaakonvehteja ja karamelleja. Tälläkin kertaa mukaan tarttui rasiallinen konvehteja, jotka ostin koristeeksi kakkuihin. Ovat sentään pysyneet rasiassa, enkä ole ahminut kaikkia omiin suihini.. sekään ei olisi ollut mikään yllätys. Suklaapuodista kannatta napata mukaansa ainakin La Pralinen tryffeleitä, jotka voittivat myös parhaan suklaan tittelin itselleen Jäätelö& suklaakarnevaaleilla tänä vuonna.