Sunnuntai on tehty...

... mukavista hetkistä perheen kanssa. Mies oli töissä tänään, mutta töistä päästyään haki meidät tytöt kotoa. Menimme paikalliseen ravintolaan (siihen ainoaan, jota ravintolaksi voinee täällä kutsua) syömään. Meneillään oli burgeriviikot, mutta valitsemani hamppari ei vastannut kyllä yhtään odotuksia eikä myöskään ollut kovin hyvää.. Mutta nälkäänhän sen taas söi. 

Mikäköhän siinä on, että vaikka ei aina olisi täysin tyytyväinen ruokaansa, niin tarjoilijan kerätessä astioita pois papattaa aina, että oli hyvää ja plaa plaa.. Niin ja miksi ravintolat aina säästelevät jälkiruokien koossa? Tämänkin päiväisessä jälkiruuassa oli ihan naurettavan pieni suklaaleivos.. Eihän se nyt riitä mihinkään. Vihaiseksi vain tulee moisista näytteistä. Onneksi on olemassa niitä ihania kahviloita, joissa ymmärretään sekä laadun että MÄÄRÄN päälle. 

Mutta.. hups.. Eksyin ehkä vähän aiheesta. Päivällisen jälkeen matka jatkui kotiin ja läheiselle koululle kansalaisvelvoitetta täyttämään. Illalla täytyi vielä tehdä joulutortut, jotka nautitttiin glögin kanssa. Kyllä nyt joulun odotus on virallisesti alkanut.

Pikku neidille tietenkin nakit ja muusi.