Cafekierros: Pyynikintorin liha ja kahvi
Viimeisimmästä cafekierros- käynnistä on aikaa ja yhtä kauan on juttu ollut täällä luonnoksissa. Jostain syystä aina kuvien siirtäminen koneelle ontuu. Itse teksti on ollut valmiina, mutta ilman kuvia. No mutta, nyt on saatu kuvatkin koneelle ja aika kertoa teille viimeisimmästä kahvilasta, jossa kävimme kesän lopulla...
Olen Tampereella asuessani asunut aina kosken itäpuolella ja länsipuoli on jäänyt itselleni hieman vieraaksi. Pyynikki tuo mieleeni Keski-Eurooppalaiset kaupungit. Sinne astuessaan on kuin menisi ulkomaille, koska fiilis on ihan erilainen kuin esim. Hervannassa, jossa olen asunut. Tämä tunnelma oli vahvasti läsnä myös viime kerralla, kun astelimme Kanelitytön kanssa Pyynikintorin liha ja kahviin. Tällä kertaa käynti oli tarkkaan mietitty sillä meidän oli tarkoitus mennä testaamaan paikka jo keväällä, muttei kumpikaan ollut tajunnut tarkistaa kahvilan aukioloaikoja ja kahvila olikin kiinni. Tällä kertaa olimme sitten taas tosi hyvissä ajoin liikenteessä ja saimmekin odotella hetken ulkona ennen kahvilan aukeamista. Saimme myös olla varsin rauhassa koko kahvittelun ajan, sillä paikalla ei ollut muita asiakkaita koko käytimme aikana.
Olen Tampereella asuessani asunut aina kosken itäpuolella ja länsipuoli on jäänyt itselleni hieman vieraaksi. Pyynikki tuo mieleeni Keski-Eurooppalaiset kaupungit. Sinne astuessaan on kuin menisi ulkomaille, koska fiilis on ihan erilainen kuin esim. Hervannassa, jossa olen asunut. Tämä tunnelma oli vahvasti läsnä myös viime kerralla, kun astelimme Kanelitytön kanssa Pyynikintorin liha ja kahviin. Tällä kertaa käynti oli tarkkaan mietitty sillä meidän oli tarkoitus mennä testaamaan paikka jo keväällä, muttei kumpikaan ollut tajunnut tarkistaa kahvilan aukioloaikoja ja kahvila olikin kiinni. Tällä kertaa olimme sitten taas tosi hyvissä ajoin liikenteessä ja saimmekin odotella hetken ulkona ennen kahvilan aukeamista. Saimme myös olla varsin rauhassa koko kahvittelun ajan, sillä paikalla ei ollut muita asiakkaita koko käytimme aikana.
Ehkä lounaaseen mennessä paikka olisi täyttynyt, mutta ehdimme poistua ennen sitä. Tämän vuoksi myös paikan salaattitarjontaan emme tällä kertaa koskeneet. Muuhun tarjontaan olin hieman pettynyt. Olin nähnyt kuvia ihanista paikalla syödyistä kakuista, mutta vitriinistä löytyi vain kolme leivonnaista, joista ainakin gluteeniton oli tilattu muualta. Mietimme myös pitkään, että mahtoiko maistamamme vadelma-valkosuklaakakku olla pakaste vai paikan päällä tehty, muttemme asiaa tohtineet kysyä. Kakku ei siis saanut kovinkaan suuria arvosanoja meiltä. Kakussa viehätti kaikista eniten ulkonäkö, kuin olisi leipäjuustoa syönyt.
Paikkana kahvila oli aivan ihana, mutta muuten käynti jäi vähän pliisuksi. Kahvila toi mieleeni pariisilaiset kahvilat ja fiilistelin sitä tunnelmaa, mutta kaiken olisi kruunannut runsaampi tarjonta vitriinissä.
Meillä on vielä paljon paikkoja Tampereella käymättä ja erästä uutta tulokasta odotamme jo innolla, joten kierrosta jatketaan taas myöhemmin.
(Kokonais)arviointi olisi mielestäni voinut olla huomattavasti kattavampi juttua lukiessani.Mainitsit kakun ja...that's it? Joitko (erikois)kahvia? Tunnelma, fiilis? Aika tynkä arvostelu IMHO.
VastaaPoistaHei! Harmi, ettei arvioni ollut mieleesi.
PoistaEn ole tehnyt näitä ruokakriitikkona vaan ihan taviksena, joka käy ystävänsä kanssa kahvittelemassa. Kiva, kun löysit kuitenkin tekstini pariin ja suosittelen lämpimästi käymään itse testaamassa paikan.