Kolkyt jotain ja onnellinen

Viime vuodet ovat olleet itselleni haastavia ja viime vuonna paine oli liian kova ja kaikki tuntui romahtavan päälle ja lopulta lääkäri diagnosoi masennuksen. Paikoin tuntui ettei pois pääsyä ole, mutta asiat ovat kohdallani ennenkin järjestyneet tavalla taikka toisella ja niin tapahtui lopulta viime vuonnakin. 

Ja mitä elämääni kuuluu nyt? Saattaisimpa sanoa, että onni on vahvasti läsnä jokaisessa päivässä ja olen ollut viime päivinä tosi fiiliksissä kaikesta ympärillä tapahtuvasta. 

Minua Instagramissa (@pilvilinnan_anna) seuraavat tietävät, että puhuin taannoin haaveistani olla elämäni kunnossa siihen mennessä, kun täytän 35. Tätä haavettahan pyörittelin päässäni jo monta kuukautta sitten, mutta en saanut kuitenkaan mitään itse aikaiseksi. Kaikki tieto ja taito oli käsissäni, mutten kuitenkaan kyennyt saattamaan sitä toteutukseen asti. Nelisen viikkoa sitten törmäsin Instagramin kautta Herotreenin tehosetti-valmennukseen,  jonka ostin viimeisenä iltana ennen aloitusta. Valmennus tuli itselle juuri oikeaan aikaan ja sen antaman potkun myötä pääsin aika lähelle tavoitetta. En ole elämäni kunnossa, koska tiedän, että pystyn parempaankin, mutta jos oloani vertaa vuoden takaiseen niin ollaan jo ihan toisessa äärilaidassa. Minulla on henkisesti ja fyysisesti tosi hyvä olla ja koin tässä parisen viikkoa sitten päivän, jonka tuoma fiilis muistuttaa itseäni tästä lähin aina siitä mitä elämä voi parhaimmillaan olla. Että jos niitä huonoja hetkiä joskus tuleekin niin tietää, että avaimet hyvään fiilikseen on nyt omassa kädessä eikä kenenkään muun. Tarvitsin vain jonkun vähän tuuppaamaan olkapäästä siihen oikeaan suuntaan.

Tämän fiiliksen halusin myös näin syntymäpäivän alla tallentaa kuviin ja sain ihanan ystäväni Tainan ottamaan kuvia minusta. Rakastan juhlia ja päätinkin ottaa kaiken ilon irti tästä syntymäpäivästä. Tein itselleni taannoin jopa kaksi kakkua, joista toinen on mukana näissä kuvissa. Enkä tiedä onko joku joskus päättänyt, että cake smash-kuvaukset olisivat vain taaperoita varten? Onneksi on yhtä hullu ystävä kuin itsekin on, että suostuu veteen ottamaan kuvia, kun toinen iskee hampaansa kiinni kakkuun. Mutta niin parasta!!! Ja parempaa on se, että tuossa hetkessä kakku maistui ihan taivaalliselle ja sen syöminen tuntui hyvältä. Ei niin, että kakun syönti olisi välittömästi aiheuttanut jonkin sortin morkkiksen. Elämään (ainakin mun) kun kuuluu ne hetket, jolloin kakku menee viherjauheen edelle ja taas toisena hetkenä toisinpäin. Olen siis viime viikkoina saanut sekä liikunnan että ruoan ansiosta lisättyä omaa henkistä ja fyysistä hyvinvointiani. Ja vaikka edelleen varmasti stressaan ja jännitän (tästä oma postaus tulossa myöhemmin) niin huomaan sen kuorman kuitenkin vähentyneen viime aikoina. 

Kuvia olisi ollut vaikka kuinka, mutta tässä muutama meidän cake smash-kuvauksista. Ja jos ei vielä välittynyt mun fiilis... niin se on erittäin jees! Kolkyt jotain ja onnellinen! Ja iso kiitos Tainalle kuvista!