Cafekierros: Tampereen Bakery Cafe
Vaikka monesti harmittelen ja kiroan tätä somea ja sen aiheuttamaa alemmuuden tunnetta ja kateutta, niin on se tuonut elämääni paljon hyvääkin. Kuten Kanelitytön, joka takuuvarmasti lähtee sun kanssa metsästämään kaupungin parasta kakkupalaa. Ja näinhän me meinaan tehtiin tiistaina, nimittäin ihan kirjaimellisesti metsästettiin hyvän näköistä kakkua. Alunperin ajatuksena oli mennä Pyynikin torin laidalle katsastamaan mitä tarjoaa Pyynikin torin liha ja kahvi, mutta eipä kumpikaan ollut etukäteen tajunnut katsoa, että kyseinen kahvila on kiinni tiistaisin näin kesällä. No kahvila jää siis odottamaan myöhempää käyntiä.
Jouduimme pohtimaan, että mihin sitten menisimme ja muutaman paikan katsastettuamme ja valikoiman huonoksi todenneena päätimme suunnata Tampereen Bakery Cafeeseen, joka sijaitsee Tuomiokirkonkadulla Stockmannia vastapäätä. Kanelitytöllä oli paikasta hyvät kokemukset ja kehui kahvilan kakkuvalikoimaa.
Tarjontaa olikin runsaasti vitriinissä tarjolla ja meinasi tulla valinnan vaikeus, että mitä kakkua sitä sitten lähtisi maistelemaan. Monen kakun kohdalla olisin vain toivonut hitusen viimeistellympää ulkonäköä, jolloin olisin kokenut tulleeni oikein kakkutaivaaseen. Itse teen nykyään niin paljon, että välillä ihan harmittelen, että saa olla meinaan vimpan päälle, että olisin täysin myyty. Sama käy monesti maun kanssa. Tätä rouvaa on vaikea miellyttää. Maistamani vadelma-kinuskikakku oli oikein hyvää, mutta ei räjäyttänyt tajuntaani. Kanelitytön maistama lime-mutakakku oli uutuus ja yllättävän hyvä yhdistelmä.
Kakkupalan yhteydessä nauttimani Teeleidin vihreä tee nimeltään Rakastunut raparperi oli taasen todella hyvää ja levitti ihanan tuoksun pöydän ympärille. Kanelitytön nauttima kylmä raparperijuoma oli myös täys kymppi.
Olimme paikalla iltapäivän puolella ja lopulta paikalla lähes kaksin ja oli ihana jutella rauhassa ilman, että kukaan oli hätistelemässä pois. Monissa paikoissa tuntuu, että jos liian kauan istuskelee niin aletaan jo katsoa sillä silmällä, että olisi aika poistua.
Makeiden konditoriatuotteiden lisäksi kahvilasta saa lounasta ja suolaisia leivonnaisia. Makeiden puolella iskin silmäni myös ihanan näköiseen kinuski-pähkinäpullaan, jonka vuoksi uskon, että uusintakäynti täytyy tehdä pian.
Eilen kävin perheeni kanssa sitten katsastamassa Kahvila Siirin Lempäälän puolella. Tämä on ollut tehtävälistalla jo viime keväästä asti, mutta vasta nyt osui kohdalle hyvä hetki mennä nauttimaan herkut sinne. Tästä ja yhdestä rästiin jääneestä kohteesta lisää myöhemmin. Ja toki jatkan cafekierrosta tämän jälkeekin, vaikka taukoa ehti tulla useampi kuukausi. Monen monta ihanaa ja vierailemisen arvoista paikkaa on vielä testaamatta Tampereella ja muualla.
Minulle saakin vinkata ihanista kahviloista ja erityisesti herkuista, joiden vuoksi kannattaa vaikka ajaa vähän pidemmällekin.
Kommentit
Lähetä kommentti