Päivä Tampereella osa 1: Panimoravintola Plevna

* yhteistyö Panimoravintola Plevna, Tampere

Blogi on itselleni ollut pitkän aikaa pieni harrastus, johon olen vuosien aikana muusta elämäntilanteesta riippuen panostanut enemmän taikka vähemmän. Viime aikoina innostus omaa blogia ja bloggaamista kohtaan on kasvanut ja on ollut ilo huomata, että tämä on kantanut hedelmää monella tavalla. Ihmiset tekevät monista asioista erityisiä ja niin myös tästä harrastuksesta.

Blogi on tuonut eteeni uusia tuttavuuksia ja hyviä ystävyyssuhteita. Ilman blogia en olisi tutustunut Marikaan, joka on nainen Ranteita myöjen taikinasa- blogin takaa. Marika järjesti muutamalle bloggaajalle upean päivän Tampereella ja tarjosi näin minullekin mukavan irtioton arjesta.

Päivän aloitimme lounaalla... koska lounasaika ja paikaksi oli valikoitunut Panimoravintola Plevna. Plevna on toiminut Finlaysonin rautaportin tuntumassa jo vuodesta 1994. Ravintola henkii keskieurooppalaista oletkellarin tunnelmaa ja samassa yhteydessä toimii myös panimo, joka tuottaa sekä oluita että siidereitä. 

Meille oli lounaan yhteyteen järjestetty virtuaalinen panimokierros, jonka aikana sai kuulla paikan historiasta ja oluen valmistuksesta. Samaan yhteyteen oli järjestetty maistajaiset, joihin kuuluu kolme eri panimon tuotetta. Oluet ovat itselleni varsin outoja, koska harvoin juon olutta tai ylipäätään muutenkaan enää alkoholia. Siksi yllätyinkin iloisesti, että näistä kolmesta oluesta, jotka meille oli kaadettu, löysin mieleiseni oluen, jota joisin mielelläni toistekin. Tämä oli Plevnan vaalea saison, joka on sesonkivalikoimaa. Olut toimi hyvin alkuruuaksi tarjotun Olutlautasen seurana. Lautaselta löytyi olutmarinoituja latva-artisokan sydämiä, oliiveja, marinoitua kesäkurpitsaa, ilmakuivattua possua, salamia, coctailkurkkua, viinirypäleitä ja valkosipulimajoneesia. En muistanutkaan kuinka hyvää brie voi olla.

Tumma Bock eli vahva saksalaistyyppinen lager ei ollut mieleeni, mutta kollegan bratwurstiannoksen parina varsin osuva. Tämän vuoksi jouduin hieman käymään varkaissa myös kaverin lautasella. Itse söin Kylämyllärin lohta-annoksen, jossa paistetun lohen kaverina oli juureksia ja uuniperuna smetana-tuorejuustotäytteellä. Perinteinen suomalainen ravintola-annos oli makuuni kuitenkin hieman liian tuhti ja runsas ja olikin sääli jättää niin paljon syömättä, koska ruokahävikin tuottaminen ei ole koskaan kivaa.

Jälkiruuan kanssa taas tätä ongelmaa ei ollut ja taisin syödä jälkiruokaa ihan kollegoidenkin puolesta. Jälkiruoaksi valikoitui listalta Stoutjäätelöä ja Simajäätelöä munkkicrumblella. Simajäätelön pariksi sopi hyvin maistelun kolmas tuttavuus eli Plevnan Panimosima, joka on hunajasta, sokerista ja humaloista käymisen avulla valmistettu. Sima oli näistä kolmesta ehdoton oma suosikkini ja sai muiltakin kiitosta. Jäätelössä siman makua olisi saanut olla enemmänkin yhtälailla kuin stoutin makua jäin kaipaamaan enemmän, mutta kokonaisuudessaan jälkiruoka oli erittäin hyvää. Tässä taas, omalla kohdallani, jäätelöpallon runsas koko oli vain positiivinen asia.

Plevnaan voi tulla syömään tai nauttimaan vain tuopillisen olutta. Isommille seurueille järjestyy myöskin viihtyisät ja yksityisemmät kabinetit ravintolan tiloista. Pari isompaa seuruetta paikalle saapuikin siinä meidän lounastaessa ja kummallisesti katosi ravintolan uumeniin, joten tilaa kyllä löytyy. Sisustuksesta löytyi ihania yksityiskohtia ja vanhat tynnyrit ja laatikot sykähdyttivät. Jos ei ole varaa lähteä keskieurooppaan niin voi aina piipahtaa Plevnaan hakemaan hämyistä tunnelmaa. 

Oluiden parissa jatkoimme lounaan jälkeenkin, kun suuntasimme Keskustorille Suuret oluet pienet panimot-tapahtumaan. Itse kyllä tässä vaiheessa siirryin jo tutun ja turvallisen siiderin pariin. Marikan lisäksi päivästä tekivät erityisen Savusuolaa- blogin Janica, Viikonloppukokki- blogin Hanna ja myöhemmin seurueeseen liittynyt Marina, nainen Dioriina-blogin takaa.