Äidin "lihapatojen" ääressä

En ole kolmeen viikkoon ollut kotona (lukekaa Tampereella). Ihanaa olla kotona! Vielä ihanampaa olisi ollut, jos mies olisi ollut juna-asemalla vastassa, mutta koska hän oli töissä niin yhtä ihanaa oli, että isäni oli minua vastassa. Pääsin viettämään iltaa rakkaiden vanhempieni seuraan ja tiedossa oli tottakai myös ruokaa nälkäiselle tyttärelle. Ja niitä runebergin torttuja... Ahhh... Ehkä ne ovat siksi niin hyviä, että niitä tulee syötyä vain kerran pari vuodessa.





Päivän asuna toimi taas farkkupaita, joka on ollut tällä viikolla aika tiukkaan päällä. Tällä kertaa asustettuna ruskeilla saapikkailla ja norsuvyöllä.