kotiliesi

maanantai 23. tammikuuta 2017

Shades of grey

Pitäisi varmaan pysytellä linssin takana, mutta oli pakko ikuistaa ihanat uudet suosikkini. Olen viime aikoina panostanut nimittäin itseeni. Tulen enemmän nykyään kaupoissa katselleeksi mitä kivaa siellä voisi olla lapsille, mutta muutaman arvokkaamman hankinnan olen lähiaikoina tosiaan tehnyt ihan vain itselleni.

Ja mitäs muutakaan olen ostanut kuin harmaata. Taidan olla aikamoisen tylsä ja väritön tyyppi, mutta kyllä, lempivärini on harmaa, niin sisustuksessa kuin vaatetuksessakin. Pitkään etsin itselleni kaunista ja ajatonta villakangastakkia ja sellainen tuli vihdoin vastaan marraskuussa Tampereella Inch Storessa. Hetken mietin että raaskinko, koska hinta oli aika kova, mutta hyvin onnellinen olen, että ostin Tiger of Swedenin harmaan kaunokaisen. Se nimittäin on ihana ja yksinkertaisen tyylikäs, joka ilahduttaa minua vuosiksi eteenpäin.




Noin viikko sitten vaatekaappiin päätyi sitten toinen harmaa kaunokainen, nimittäin kävin hieman ostoksilla Putiikki rannalla- putiikissa ja mukaan lähti heidän oman mallistonsa PURA Finlandin puuvillainen neulemekko väljällä poolokauluksella. Ja voin kuulkaa sanoa, etten muuta nyt sitten pitäisikään päällä kuin tätä ihanuutta... jos varaa olisi niin kävisin kotiuttamassa sieltä muutaman muun neuleen myös. 






maanantai 9. tammikuuta 2017

6 tähden illallinen

Joulukuussa kerroin reseptikisasta, johon osallistuin viime vuoden keväällä. Meitä taisi olla alunperin kahdeksan, jotka lähtivät kisaan mukaan meidän työporukasta. Kahden kanssa päädyin sitten lokakuussa Tampereelle ravintola von Nottbeckiin syömään ja juhlistamaan kisaan osallistumista. Meillä olikin oikein mukava ilta ja puheeksi tuli, että olisi ruuan merkeissä mukava tavata myöhemminkin. Päätimme, että seuraavan kerran, kun tapaamme, niin yksi tuo alkuruuan, toinen on vastuussa pääruuasta ja kolmas ottaa hoitaakseen jälkiruuan. 

Lauantaina sitten tapasimme toistamiseen ja vietimme tällä kertaa iltaa hyvän ruuan ja seuran parissa erään kotona. Tällä kertaa myös miehet olivat mukana. Eikä illan aikana haitannut yhtään, että pariskuntina olemme hyvin erilaisissa elämänvaiheissa. Meillä eletään ns. ruuhkavuosia lasten ollessa pieniä kun taas tämän kertaisella emännällä ja isännällä lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa ja kolmas pariskunta on vielä hieman nuorempaa ikäluokkaa ja ilman lapsia. Meitä naisia toki yhdistää työ ja rakkaus ruuanlaittoon, mutta siinä ne miehetkin menevät sitten sujuvasti mukana. 

Mitä sitten illan aikana saimme syödä. No ihan täysin ravintolatasoisen illallisen. Alkuruokana oli hernekeittoa Jamie Oliverin tapaan kera kampasimpukoiden. Pääruuaksi saimme poroa, perunoita ja lakritsikastiketta sekä vihersalaattia. Yllätys ei ehkä ole kenellekään, että itse olin vastuussa jälkiruuasta, joka tällä kertaa oli kanelilla ja basilikalla maustettua pannacottaa, sekä suolaista kinuskikastiketta, omenaa ja kristallisoitua valkosuklaata. 

Oli ihana välillä päästä tekemään oikein kunnon jälkiruoka. Yleensä tulee kuitenkin lähinnä leivottua ja tehtyä jotain hieman perinteisempää. Teemana meillä oli Suomi 100-vuotta, joten makumaailmoissa näkyi paljon perinteisiä suomalaisia makuja. Poro maistui mm. todella hyvältä tuon lakritsikastikkeen kanssa. 

Meillä oli oikein mukava ilta ja seuraava päivä onkin jo lyöty lukkoon. Saas nähdä mitä silloin kokkaillaan ja syödään. 

Tällä kertaa kuvat eivät vain ole kovin kummoisia. Siitä on hetki, kun on tullut järkkärillä kunnolla kuvailtua. 














sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Vuodesta 2016 vuoteen 2017

Vuoden 2017 ensimmäinen päivä on sujunut laiskotellessa. Nukuttiin koko perhe päiväunet. Tuskin ollaan koskaan nukuttu koko perhe samassa sängyssä päiväunia. Ehkä valvominen viime yönä vei veronsa tästä päivästä. Mutta kyllä se vain on hieno valvoa ja vartoa vuoden vaihtumista. Meillä vuoden vaihtumisesta on jo tullut tietynlainen perinne mieheni kanssa.

Eilinen aamupäivä kului tutuissa puuhissa kotona. Päivällä vanhempani tulivat meille syömään. Tuli tehtyä pitkästä aikaa ruokaa vähän pidemmän kaavan mukaan. Oman perheen kesken on mukava viettää aikaa ja pääsimme nauttimaan tekemästäni kakusta. Vuoden viimeisestä kakusta oli itselläni selvät sävelet olleet jo hetken ja oli ihana viimein päästä toteuttamaan se. Vanhempieni lähdettyä herkuttelimme lasten kanssa hieman sipseillä, jonka jälkeen lähdimme katsomaan kaupungin järjestämää ilotulitusta. Olikin ensimmäinen laatuaan sinä aikana, jona olemme täällä asuneet. Ja kyllähän se hieno olikin. Instagramia seuranneet ovat pienen pätkän tästä ilotulituksesta nähneetkin. 










Ja koska ilotulitusta taisi olla katsomassa koko kaupunki, niin odotettiin autossa lähes tunti ennen kuin pääsimme lähtemään kotiin. Lapset olivat ehtineet jo nukahtaa autoon. Sieltä sitten kannettiin väsyneet pienet sänkyihin nukkumaan. 

Tämän jälkeen tehtiin miehen kanssa iltapalaksi vielä pellinen tortillasipsejä höystettynä jauhelihalla ja tomaatilla. Nautittiin myös hieman juhlajuomaa ja katsottiin tv:stä vuoden vaihtumista Helsingissä. Hieman ennen puolta yötä vedettiin ulkokamppeet päälle ja mentiin etupihalle katselemaan raketteja. Asumme hyvällä paikalla, josta näkee pitkälle kaupungin keskustankin yli, joten saamme nauttia muiden ilotulituksista. Tämä on ollut meillä tosiaan perinteenä koko sen ajan kun olemme täällä asuneet. Välillä on ollut ystäviä kylässä, mutta pääsääntöisesti olemme nauttineet tästä kaikesta mieheni kanssa. Lapset ovat vielä niin pieniä, etteivät jaksa valvoa.







Ehdin siinä hieman leikkiä tähtisädetikuillakin. Yhteen asti taisimme jaksaa mieheni kanssa valvoa ennen kuin nukkumatti tuli kylään. 

Uskon, että tästä vuodesta on tulossa erityisen hyvä. Voipi olla, että blogi herää jälleen eloon ja näette täällä sekä tuttuja reseptejä, mutta enemmän myös sitä mitä päiviini noin muuten kuuluu... niin kuin silloin ennen vanhaan.